Arto Jääskeläinen

Kristillisdemokraattien (KD) ehdokas kansanedustajaksi Uudenmaan vaalipiirissä.

IT- järjestelmäasiantuntija, poliitikko ja perheen isä.

Kotikunta/alue:  Vantaa, Hiekkaharju (Jokiniemi)

Sähköpostini on:   etunimi.sukunimi(ät)poliitikot.fi

Lisätietoja minusta löytyy   <täältä>


Suomen todelliset ongelmat
1) Valtion velka on tällä hallituskaudella kasvanut valtavasti ja nopeammin, kuin koskaan.  Velkaa oli 31.12.2022 Valtiokonttorin mukaan 141,6 miljardia, siis yli 25.000€ jokaista suomalaista kohti. Velan hoito vaikeutuu jatkossa vuosi vuodelta kun huoltosuhde heikentyy ja inflaation vuoksi korot nousevat. Valtion huonon talouden vuoksi Suomen luottoluokitus luultavasti heikentyy eli korko nousee senkin vuoksi. Valtion menojen voimakas leikkaaminen ja varojen uudelleen kohdentaminen on pakollista, alempana siitä lisää. 

2) Puutteet Suomen energiapolitiikassa ja suoranainen vihreä intomielisyys  näkyvät nyt kuluttajille isoina ongelmina sähkön hinnassa ja kalleina asumiskustannuksina. Syynä ei ole sota, kuten usein näkee seliteltävän. Taustalla on Suomen huono energiaomavaraisuus. Pitkään jatkunut vihreä energiapolitiikka on aina pyrkinyt estelemään ydin- ja vesivoiman rakentamista Suomessa. Samaan aikaan on kiristetty erilaisia ympäristörajoituksia ja -maksuja. Tuo on aiheuttanut sen, että kotimaisia mahdollisuuksia tuottaa sähköä ei ole voitu tai haluttu riittävästi hyödyntää. Sen sijaan on nojattu sähkön tuontiin ulkomailta, joka altistaa hinnan voimakkaille vaihteluille. Tuulivoima ei ole 24/7 ratkaisu lainkaan tasaiseen ja luotettavaan energian saantiin. Suomen pitäisi pyrkiä energiaomavaraisuuteen. Se on oleellista myös huoltovalmiuden kannalta kriisitilanteessa. Kallis sähkö heijastuu kaikkiin hintoihin ja talouteen: Asumisessa suurin kustannus on asuntojen lämmittäminen. Edullinen energia vauhdittaisi Suomen taloudellista kehitystä. Edullinen ja luotettava sähkö on välttämättömyys meille kaikille. Uusi ydinvoima ja muut lämpövoiman muodot tulisivat todella tarpeeseen jatkossakin. Vesivoima olisi ihanteellista ja helposti säädettävää voimaa, mikäli sitä vielä jostain saisi lisää. Energiahankkeet ovat myös hyvin työllistäviä. Suomen energiaomavaraisuuden puutteet tulisi saada korjattua. 

3) Polttonesteet ovat kalliita autoilijan kannalta. Ne eivät ole kalliita "kalliin raakaöljyn vuoksi", kuten tv-uutisissa väitettiin. Raakaöljy on aiemminkin maksanut sata dollaria tynnyriltä ja siihen aikaan bensa ja diesel maksoivat vähemmän. Totuus on, että polttonesteitä verotetaan voimakkaasti. Taustalla on jälleen vihreä aate tai jopa intomielisyys: Kun tehdään bensiinistä ja dieselistä verotuksella autoilijan kannalta kohtuuttoman kallista, niin siten voidaan pakottaa ja taivutella ihmisiä sähköautojen käyttäjäksi. Tuollainen politiikka haittaa kuitenkin ihmisten jokapäiväistä elämää, työssä ja asioilla käyntiä. Kuljetusyrityksille ja monille muillekin pitkiä matkoja liikkuville kallis diesel on iso ongelma ja haitta. Erityisesti dieselin hinta pitäisi saada pidettyä alhaisempana, kallis diesel vaikuttaa kuljetuskustannuksiin, haittaa elinkeinoelämää ja siirtyy lopulta tuotteiden hintoihin eli aiheuttaa yleistä hintojen nousua (inflaatiota). Dieselille ei ole vaihtoehtoja pitkän matkan kuljetusliikenteessä. Dieselveron keräämisen voisi lopettaa kokonaan vaikkapa leikkaamalla YLEn jättimäisistä menoista 400 miljoonaa euroa  ja samalla voisi alentaa hieman dieselin litrahintaakin eikä valtiolle tulisi silti menetystä.

4)  Meidän pitää pystyä puolustautumaan tiukasti kaikkia haitallisia vaatimuksia vastaan EU:n suunnalta. EU on Suomelle valitettavasti yhä enemmän iso ongelma. Emme saa antaa aina vaan lisää periksi EU:n kasvavassa määrin suorastaan hulluille vaatimuksille, jotka rasittavat Suomea ja heikentävät meidän mahdollisuutta hankkia omaa toimeentuloa. Jos ilmaisen suoraan:  EU rahastaa meitä ja laittaa meille toimeentulomme mahdollisuuksia estäviä ja haittaavia kuormia.  Suomen neuvottelijan tulisi aina olla Suomen etua vahvasti ja tosiasiallisesti puolustava henkilö. Hän ei saisi olla poliittisesta ryhmästä, joka aatteellisesti kannattaa ja myötäilee EU:n vaatimuksia. Suomessa on ympäristöön ja luontoon liittyvät asiat hoidettu liiankin mallikelpoisesti. Itse en haluaisi EU:lta muuta kuin vapaakaupan. Olemme jo nähneet, että muu on tuonut Suomelle toistuvasti kiusaa, haittaa ja ongelmia sekä tehnyt meistä tyypillisesti nettomaksajan.

5) Maatalouden ja kasvihuoneviljelyn säilyminen sekä elintarvikeomavaraisuus on meille tärkeä asia.  Ruoka on myös huoltovarmuusasia energiansaannin turvaamisen lisäksi.  Kotimaisten polttoaineiden hyödyntäminen on taloudellisesti järkevää antaen työtä ja toimeentuloa monelle.  Turve on tärkeä materiaali kasvihuoneviljelylle ja sen tuotannon toimintaedellytykset ja jatkuvuus tulee turvata.

6) Pysyvän työn ja toimeentulon saaminen kaikille suomalaisille on ensisijainen asia. Usein unohdetaan, että työttömyys ja pätkätyöllisyys ovat Suomessa iso ongelma edelleen.  Toimeentuloa ja työllisyyttä haittaavien ympäristökysymysten tulee väistyä.  Toimeentulo on paljon tärkeämpi ensisijainen asia meille, kuin vähämerkityksiset ympäristökysymykset.  Ympäristönsuojelu on hyväksyttävää ja suositeltavaa vain järkevässä määrin, mutta ei yli omien varojemme ja meidän toimeentuloamme haitaten.  Isoilla 24/7 energiaomavaraisuuden nostamiseen tähtäävillä hankkeilla parannettaisiin työllisyyttä nopeasti.  

7) Huoltosuhde heikentyy koko ajan väestön ikääntyessä.  Suomen tulisi pystyä nopeasti valtion tukitoimiin, joilla syntyvyyttä ja perheiden luottamusta tulevaisuuteen lisätään väestörakenteen oikaisemiseksi. Oppia voisi ottaa esimerkiksi Unkarissa, joka on onnistunut hyvin siinä. Tarvitsemme perhemyönteisen yhteiskunnan, joka viestii, että tavallinen perhe on yhteiskunnan tärkein yksikkö ja hyvinvoivat perheet muodostavat hyvin voivan valtion. Turvallisuutta, jatkuvuutta, huolenpitoa ja hyvinvointia kaikille.


Suomen etu on meidän kaikkien etu!


Ei ne isot tulot, vaan pienet menot

"Helpompaa on aina säästää, kuin hankkia kokonaan uutta tuloa."  

Valtion menoja tulisi käydä läpi hyvin kriittisesti ja herättää kysymyksiä toimintojen tarpeellisuudesta, järkevyydestä ja kustannuksista. Onko meidän tarpeellista käyttää noin 600 miljoonaa vuodessa YLE:n kuluihin, kun Virossa sama asia hoituu 42 miljoonalla? 400 miljoonaa pois tuosta sallisi poistaa dieselveron kokonaan ja alentaa dieselin hintaakin eikä valtiolle tulisi menetyksiä. Ellei dieselin hinnan laskemisesta päästä toivomaani poliittiseen sopuun,  summalla voisi kattaa SoTe-vajetta.  YLE on viihdettä, mutta kuljetustoiminta, liikkuminen työn vuoksi ja terveydenhoito ovat välttämättömyyksiä. On ymmärrettävää, että tuo esimerkki voi ärsyttää. On välttämätöntä harkita, mikä on toissijaista ja mikä kansalaisten kannalta välttämätöntä tilanteessa, että valtion on leikattava kulujaan voimakkaasti ja kohdennettava varat paremmin. Valtion hallinnossa on paljon asioita, joita voisi pelkistää ja yhdistää toisen yksikön kanssa kevyemmällä hallinnolla toimivaksi. Isot ongelmat vaativat rohkeita toimenpiteitä.

Kansalaisten tulotaso ei nouse muuten, kuin taloudellisen kehityksen kautta. Energiaomavaraisuuden puutteiden korjaaminen tekisi kolme hyvää samaan aikaan:  1) Antaisi paljon työtä. 2) Pysyvästi aleneva sähkön hinta alentaisi elämisen kustannuksia ja kansalaiset tulisivat silloin pienemmilläkin tuloilla paremmin toimeen. 3) Parantaisi huoltovarmuutta.      

Monien ongelmien taustalla: Vihreä idealismi käy meille todella kalliiksi

Vihreän politiikan maksaja on aina kansalainen itse. Sinä ja minä. Sen lisäksi, että kaikki on kallista vihreän politiikan seurauksena, se aiheuttaa menetettyjä työpaikkoja ja mahdollisuuksia toimeentuloon. Esimerkiksi käy vaikkapa turpeen hyödyntämisen estely tai takapajuinen suhtautuminen uuden ydinvoiman rakentamiseen. Kotimaisten polttoaineiden hyödyntäminen on taloudellisesti hyvin järkevää. Vakavia haittoja ihmisten toimeentulolle ei koskaan mainita, kun vaaditaan äänekkästi ilmastotoimia, ympäristötoimia, hiilineutraalisuutta tai hehkutetaan innolla vihreän siirtymän ihanuutta.  

On aika pysähtyä miettimään, onko meille vajaatyöllisyyden aikana tärkeämpää, että on työtä ja toimeentuloa jatkossa mahdollisimman monelle ja että hintataso pysyisi kohtuullisena Suomessa? Tiedämme, että Suomen osuus esimerkiksi hiilidioksidin päästäjänä on maailmanlaajuisesti mitättömän pieni. Vaikka suomalaiset käyttäisivät kaikki rahansa vihreän politiikan kustantamiseen, niin varmaa on, että maailma ei olisi havaittavasti parempi näiden äärimmäistenkään toimien jälkeen, mutta me itse olisimme rutiköyhiä.   Opetus: Kaikkea pitää tehdä meidän omien varojemme mukaan, eikä niin, että estämme tai vahingoitamme vihreällä politiikalla omaa toimeentuloamme ja työpaikkojen säilymistä, kuten on tapahtunut. 


Itse aikaansaatu rasite Suomen taloudelle

Muu Eurooppa tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä, mutta Suomi teki keväällä 2022 maailman tiukimman ilmastolain, jossa Suomi tavoittelee samaa puolessa ajassa, vuoteen 2035 mennessä. On suorastaan hullua, että taloudellisesti vaikeassa tilanteessa hallitus ajoi läpi Suomelle uuden taakan, mitä ei ole muilla Euroopan mailla ja jonka me kaikki joudumme maksamaan yhdessä. Suomi ampuu omaan jalkaansa tuolla lailla!

On sangen mahdollista, että Suomen muita EU-maita tiukempi hiilineutraaliustavoite jatkossa vesittää paljon sitä työtä, mitä tehdään Suomen taloudellisen tilanteen parantamiseksi eli kansantaloutta ei saada kunnon kasvu-uralle ilman, että luovutaan kaikista ylimääräisistä taakoista.  Rasitteen aiheuttama muita EU-maita korkeampi kustannustaso on kansantalouden  kehityksen tappaja ja ajaa monet kansalaiset taloudellisesti ahtaalle.